Laajan kokovalikoiman vuoksi ruuvipaaluille voidaan perustaa sekä pieniä että suuria rakennuskohteita. Suosituimpia pienrakennuskohteita ovat; terassit, aidat, katokset, piharakennukset, laiturit jne. Pienrakennuksien perustuksina voidaan käyttää käsinasennettavia ruuvipaaluja, joiden asentaminen onnistuu helposti rautakangen tai muun tangon avulla. Suuremmista ruuvipaalujen käyttökohteista voidaan mainita kesämökit, omakotitalot, hallit, maneesit, putkilinjat jne. Suuremmat kohteet vaativat myös kooltaan suuremmat ruuvipaalut, jotka ovat malliltaan aina koneasennettavia. Suuremmissa kohteissa on syytä suorittaa pohjatutkimus (siipikairaus) ja käyttää rakennesuunnittelijaa.

Ruuvipaalujen käytölle otollisimpia maaperälajeja ovat savi- ja hiekkamaat. Kierrelaipan tuoman laajan pinta-alan vuoksi ruuvipaaluilla on parempi kantavuus kuin tavallisilla teräspaaluilla. Hyvän kantokyvyn vuoksi riittävä kantavuus saavutetaan usein jo savi- ja hiekkakerroksissa. Ruuvipaalutuksissa paaluja ei monesti tarvitse asentaa niin syvälle kuin lyöntipaalutuksessa, ja näin paalumetrit sekä kustannukset jäävät usein pienemmiksi kuin lyöntipaaluille perustettaessa. Myös ruuvipaalujen asentaminen onnistuu parhaiten savi- ja hiekkamaihin. Koneasennuksella ruuvipaalut on mahdollista asentaa myös moreenimaihin.

Käsinasennettavat ruuvipaalut voidaan asentaa maahan rautakankea tms. vipuvartta apunakäyttäen. Käsinasennettavat ruuvipaalut soveltuvat hyvin kohteisiin joissa tarvitaan vain muutamia ruuvipaaluja tai asennuspaikka on vaikeiden kulkuyhteyksien päässä (esim. saaressa). Koneasennettavat ruuvipaalut asennetaan työkoneeseen liitetyn hydraulisen maaporan avulla. Koneasennettavat ruuvipaalut soveltuvat kohteisiin joissa käytetään kappalemääräisesti useita paaluja. Myös kaikki 250 mm ja 400 mm kierrelaipalla varustetut ruuvipaalut ovat malliltaan koneasennettavia.

Mitä useampi kierrelaippa ruuvipaalussa on, sitä parempi puristus- ja vetokestävyys saavutetaan koheesiomaalajeissa (savimaassa). Laippojen lukumäärää lisäämällä voidaankin saavuttaa korkeampi kantavuus lyhyemmillä paaluilla. Useammalla kuin yhdellä kierrelaipalla varustetut ruuvipaalut ovat aina malliltaan koneasennettavia.

Ruuvipaalu kierrelaippa tulee asentaa vähintään routarajan alapuolelle. Tällöin perustus ei ole enää altis roudan liikuttelulle. Asennussyvyyden määräävät myös asennuspaikan maaperä, tavoiteltu kantavuus ja sivuttaistuki.

Asennusetäisyyden määrittelee yleensä rakennesuunnittelija. Pienrakennuksissa, kuten terasseissa ja piharakennuksissa, ruuvipaalujen jänneväli on yleensä n. 1,5-3 m luokkaa; riippuen mm. rakennuksen painosta, maaperästä ja käytetyn alapalkin vahvuudesta.

Ruuvipaalut asennetaan oikeaan korkoon myötäpäivään kiertämällä, eli kiristämällä ruuvia. Korkoon asettamista vastapäivään kiertämällä ei suositella, koska tällöin ruuvipaalun kierrelaippa on jo kertaalleen rikkonut paalun alapuolisen maakerroksen, ja paalun painuminen on tällöin mahdollista. Ruuvipaalu voidaan myös katkaista korkoon kulmaleikkurin avulla, jos kiertäminen haluttuun korkoon ei jostain syystä onnistu.

Normaalisti paaluputkea ei tarvitse asennuksen jälkeen täyttää betonilla, mutta jos pohjavesi on lähempänä kuin 1 m maanpinnasta, on suositeltavaa täyttää paaluputki juotosbetonilla, uretaanivaahdolla tai hiekalla. Täyttämällä paaluputki betonilla voidaan myös paalun nurjahduskestävyyttä parantaa sekä poistaa paaluputken toispuoleinen korroosio.

Kuumasinkittyjä ruuvipaaluja jatketaan pulttiliitoksella kiinnitettävien jatkoholkkien avulla, ja pintakäsittelemättömiä ruuvipaaluja hitsaamalla. Jatkopaaluja on mahdollista hankkia 1 m pituusjaolla.

Ruuvipaaluihin on saatavana useita erilaisia kiinnikkeitä, kuten U-kenkiä, lattakiinnikkeitä, pulttikiinnikkeitä ja paaluhattuja. U-kengät, pulttikiinnikkeet ja lattaraudat soveltuvat hyvin puurakenteiden kiinnittämiseen ruuvipaaluihin. Jätettäessä ruuvipaalu betonivalun sisään, tulisi paalun päällä käyttää paaluhattuja. Ruuvipaalujen päälle voidaan myös hitsata teräspalkisto, jonka päälle voidaan asentaa esim. liittolaatta tai ontelolaatta.

Sokkelin verhoiluun voidaan käyttää esim. puurimoitusta tai akryylistä valmistettua sokkelilevyä, joka näyttää lähes aidolta sokkelilta. Ruuvipaalujen maanpinnalle jääneitä osia voidaan myös maalata, niiden päälle voidaan asentaa muovinen kutistesukka tai paaluputki voidaan verhoilla muuraamalla sen ympärille reikäharkot.

Kaikki 60,3 x 2,9 mm putkella varustetut ruuvipaalut toimitetaan kuumasinkittyinä (sinkin kerrosvahvuus n. 110-140 µm). Suuremmissa ruuvipaaluissa käytetään 6,3 mm seinämävahvuutta ja ne toimitetaan pintakäsittelemättöminä, sillä ainevahvuudessa on korroosiovara otettu huomioon.

Käsinasennettavat ruuvipaalut voidaan asentaa rautakankea tai muuta vipuvartta apuna käyttäen. Asennukseen voidaan myös käyttää kannettavaa maaporaa. Koneasennettavien ruuvipaalujen asentamiseen käytetään yleensä kaivinkonetta, pyöräkuormaajaa tms. työkonetta, johon on kytketty hydraulinen maapora. Asennuskalustoa on hyvin monen kokoista; 0,8 t minikaivureista aina yli 15 t painoisiin kaivinkoneisiin. Suurin osa asennuksista tehdään pienehköillä työkoneilla, jotka eivät turmele nurmialueita ja istutuksia.

Paalupiste Oy:llä on tarjota rakennesuunnittelijoille suomenkielinen ruuvipaalujen geotekninen mitoitusohje. Suunnittelijoiden on mahdollista saada myös PaPi-CAP paalulaskentaohjelma, joka mitoittaa automaattisesti oikean kokoiset ruuvipaalut annettujen tavoitekuormien ja maaperätutkimuksen tulosten perusteella.